Lähimmäisenrakkaus

Keskiviikko 23.9.2009 klo 14:32 - Ismo Kainulainen, Nus ry:n puheenjohtaja

"Siirrä huomio sivuun itsellesi vaikeasta asiasta, jos haluat voittaa huomisaamun lehtiuutiset", kuului erään kokeneen poliitikon neuvo ministerille eduskunnan naapuripöydän keskustelusta. Tuo neuvo nousi mieleen, kun kuuntelin valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen esittelypuheenvuoroa valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä. Puheenvuorossaan Katainen nimittäin lasketteli pitkän tovin lähimmäisenrakkaudesta ja siitä, että erityisesti nyt Suomessa tarvitaan tätä rakkautta eikä se, että kunta ja valtio tekevät parhaansa mitenkään riitä.

Kun aikanaan kävin sairaanhoitajakoulua, niin silloin näin ja koin itsekin, miten sydämellä hoitohenkilöstö tekee työtänsä. Siinä on aitoa pyyteetöntä lähimmäisenrakkautta roppakaupalla ja joka päivä. Ainoa mikä aiheuttaa valtavia haasteita päivittäiseen hoivatyöhön, on auttamattoman riittämättömät ja monesti alibudjetoidut resurssit. Rahatilanne on samanlainen myös sosiaalityössä ja kouluissa. Kaikissa näissä paikoissa työtä tehdään sielulla ja sydämellä. Näihin polttaviin ongelmiin ei Kataisen lähimmäisenrakkauspuheenvuorosta juurikaan herunut eväitä. Miksi siis pitää eduskunnassa saarnata, että nyt tarvitaankin lisää lähimmäisenrakkautta, kun ihmisillä ja kunnilla on pula rahasta?

Kokoomus on voittanut nyt muutamat vaalit ja aamun lehtiuutiset, mutta iso kysymys kuuluu miten käy taistelun hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta? Yhä useammassa kunnassa hoitajia syyllistetään riittämättömistä resursseista ja ansaituista palkankorotuksista, sosiaalityöntekijät näännytetään lastensuojelutaakan alle ja opettajilta on jo Tampereella viety päivittäinen kouluruoka säästöjen johdosta. Mielikuva- ja mainostoimistopolitiikka ei näytäkään riittävän palveluiden ja asioiden arkipäivän asioiden hoitamisessa.

Kaikkiaan tämän hetkinen poliittinen suuntaus, jossa pääministerin ei tarvitse puhua kuin osaksi totta ja unohtaa ikävät asiat näyttää leimaavan koko hallituksen toimintaa. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki kertoi MTV3 nettikolumnissaan, että 46 lisämiljoonalla rahoitetaan päiväkoteja, terveyskeskuksia ja vanhusten palveluita. Tietääkö Sinnemäki paljonko olisi tarve?

Samanlaista puolitotuutta tai suoranaista valehtelua on väittää, että ensi vuodelle suunnatut verohelpotukset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja pienituloisiin kohdentuvia. Ensi vuonna verolakiin kirjatun taulukon mukaisesti esim. 20 000 euroa vuodessa tienaava saa verohelpotusta 214 euroa ja 60 000 e tienaava 564 euroa ja 120 000 e tienaava 960 euroa. Samat luvut eläkeläisillä ovat 20 000 e 152 euroa, 60 000 e 528 euroa 120 000 e 996 euroa. Eläkeläisten taulukossa on lisänä vielä yksi kummastus; 30 000 euroa eläkettä saava ei saa kuin 6 euron verohelpotuksen. Minusta joku voisi kysyä, miten suurituloisen reilun 900 verohelpotus on sosiaalinen ja pienituloisiin kohdentuvampi kuin pienituloisen parinsadan tai 6 euron verohelpotus?

Ehkäpä se hallituspuolueen edustajan onkin parempi puhua vain lähimmäisenrakkaudesta? Eivät taida enää poliittiset eväät ja maan rahat muuhun riittää.

Lähes vastaavan sisältöinen kolumni on julkaistu myös Sanomalehti Karjalaisessa 23.9.2009