Perustuslaki parlamentarisoitiin jo vuonna 2000

Keskiviikko 7.4.2010 klo 11:58 - Katri Söder

Presidentin valtaoikeudet ovat puhuttaneet pitkin vuotta, kun Taxellin komitea on pohtinut perustuslain uudistamista. SDP:n kanta on ollut, että presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia ei tulisi enää karsia. Tästä syystä demareita on syytetty takinkääntäjiksi. Jarmo Virmavirta kirjoitti Uudessa Suomessa (12.12.2008), että Tarja Halonen puolustaa presidentin valtaoikeuksia, vaikka se on sosiaalidemokraattien alkuperäistä parlamentarismia vahvistavaa kantaa vastaan. Hänen mielestään sosiaalidemokraattien linjauksia ajaa nykyisin sosiaalidemokraattejakin vahvemmin Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Tämän ja muutaman muun samansuuntaisen jutun jälkeen innostuin tekemään aiheesta kandidaatin tutkielman. Johtopäätös on, että SDP on saanut haluamansa parlamentaarisen perustuslain jo vuonna 2000, kun perustuslakia edellisen kerran muutettiin. Sosiaalidemokraatit olivat ennen vuotta 1999 linjanneet vuosien varrella valtiosääntöseminaarien ja työryhmien avulla, miten presidentin valtaoikeuksia tulisi rajoittaa. Kun perustuslakia sitten ryhdyttiin uudistamaan, SDP oli pääministeripuolue ja ajoi Paavo Lipposen johdolla oman kantansa perustuslakiin.

Uudistus vähensi presidentin valtaa hallituksen muodostamisessa. Vuoden 2000 perustuslain mukaan eduskunta valitsee pääministerin, ja presidentti muodollisesti nimittää muut ministerit pääministerin esityksestä, joka pohjautuu puolueiden neuvotteluihin. Presidentti menetti myös oikeuden muuttaa hallituksen lakiesityksiä. Hänellä ei myöskään ole enää oikeutta jättää vahvistamatta eduskunnan hyväksymää lakia. Jos presidentti ei allekirjoita lakia, se palautuu eduskunnalle, joka voi vahvistaa sen muuttamattomana. Tällöin laki tulee voimaan, vaikka presidentti ei ole sitä allekirjoittanut. Lisäksi perustuslaki tuo valtioneuvoston mukaan ulkopolitiikan päätöksentekoon. Perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Hallituksen esitystä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998) käsiteltiin eduskunnassa ensimmäisen kerran 2.2.1999. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron käytti Johannes Koskinen. Hänen mukaansa sosiaalidemokraatit ovat vuodesta 1906 saakka olleet viemässä kansanvaltaa eteenpäin. Koskinen totesi, että perustuslaki 2000-hanke toteuttaa lähes täysin sosiaalidemokraattien visiot kansanvaltaisesta valtiosäännöstä.

Koskinen sanoi puheessaan, että vuoden 2000 jälkeenkin presidentille jää merkittäviä valtaoikeuksia. Näistä hän mainitsi mm. puolustusvoimien ylipäällikkyyden sekä sen, että tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Lisäksi hän vahvistaa lait ja päättää merkittävistä nimityksistä, ja hänellä on valta vaikuttaa hallituksen päätösten sisältöön. Yksinvaltius oli Koskisen mukaan kuitenkin nyt poistumassa, kun ulkopolitiikan johtamiseen vaaditaan jatkossa yhteistyötä.

Koskinen vaikutti tyytyväiseltä tähän ratkaisuun. Hän koki, että parlamentarismi ja kansanvalta ovat hallituksen esityksen myötä vahvistumassa, vaikka presidentille jää vielä merkittäviäkin valtaoikeuksia. Sisäpolitiikan osalta Koskinen kuitenkin totesi, että lainsäädäntö- ja budjettivallan tulee kuulua parlamentille. Hänen mukaansa uusi perustuslaki rajoittaakin presidentin valtaa näiltä osin. Myös hallituksen muodostamisessa oltiin Koskisen mukaan matkalla kohti eduskuntavetoisempaa mallia.

Kun perustuslakiuudistusta käsiteltiin uudelleen vaalien jälkeen kesäkuussa 1999, Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron käytti Riitta Prusti. Hän totesi puheessaan, että Suomi on uuden perustuslain voimaan tultua parlamentaarisesti hallittu maa. Sosiaalidemokraatit kokivat siis saaneensa tahtonsa parlamentarismin vahvistamisessa läpi kun vuoden 2000 perustuslaki hyväksyttiin. SDP ei siis ole hylännyt parlamentarismia, vaan saavuttanut sen, eikä uusien suurien muutosten aika ole nyt, kun perustuslaki on ollut voimassa vasta kymmenen vuotta, ja vasta yhden presidentin aikana.