Suomalainen, käännä katseesi Viroon

Perjantai 25.3.2011 klo 15:21 - Sara Salomaa

Viro viettää itsenäisyyspäivää 25. helmikuuta. Vilkkaasta Viroon suuntautuvasta turismista huolimatta harva olutkärryä lykkivät suomalainen pysähtyy miettimään minkälaista arkea naapurikansamme elää.

 

Helsingin Sanomat (13.2) uutisoi virolaisten pitkäaikaistyöttömien ahdingosta. Viime vuosien hintojen nousu on syössyt virolaisperheitä köyhyysloukkuun, josta on vaikeaa nähdä tietä ylös. Meidän, suurelta osin yltäkylläisyydessä elävien suomalaisten on tärkeää palauttaa mieliin, että lahden takaa löytyy kyliä, joissa eletään äärimmäisessä köyhyydessä. 77 euron toimeentulotuen ja 20 euron lapsilisän turvin elävien perheiden elintaso muistuttaa 1960-luvun suomalaisen kurjaliston oloja. Monesta euromaasta poiketen, naapurikansamme toimeentulo-ongelmat eivät koske yksin työttömäksi jääneitä virolaisia. Maan minimipalkka 280 euroa ei riitä kattamaan edes kohtuullista elämisen tasoa kun samalla Viron Tilastokeskus kertoo elintarvikkeiden hintojen nousevan yli 5 prosentin vuosivauhtia.

 

Maan heikko elintaso on saanut virolaiset etsimään hyvinvointia suomalaisilta työmarkkinoilta. Varsinkin pääkaupunkiseudun palvelusektorilla virolaisten työpanos on merkittävä. Viron ulkoministeriön arvion mukaan Suomessa työskentelee yli 20 000 virolaista. Eesti Päevaleht kertoo, että yksin Helsingin bussilinjoja ajaa 400 virolaiskuljettajaa. Suomenlahden yli pendelöivät bussikuskit, siivoojat ja kampaajat ylläpitävät työllään suomalaisten arkea. Virolaiset hyötyvät Suomessa kotimaataan korkeammasta palkkatasosta, mutta työssäkäynnillä on myös varjopuolensa. Suuri määrä virolaislapsia elää arjessa ilman toista tai kumpaakin vanhempaansa. Maassa, jonka sosiaaliturvan taso on Euroopan heikoimpia, on vanhempien tehtävä valinta kahden huonon vaihtoehdon välillä. Kumpikin vaihtoehto jättää jälkensä kaikkein heikoimpaan, eli lapseen.

 

Mitä me suomalaiset voimme tehdä ja miksi meidän tulisi välittää? Asiaa voi tarkastella sekä solidaarisuuden että kilpailukyvyn näkökulmasta. Solidaarista on tarkastella Suomen maksaman kehitysavun rinnalla lähialueiden kansalaisten hätää. Viron ja Suomen yhteinen historia sitoo kansamme toisiinsa, mahdollistaen samalla joustavan yhteistyön myös tulevaisuudessa. Suomenkielentaitoinen virolaisväestö on myös Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeä yhteistyötaho. Viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisyritykset ovat keskittäneet merkittävän määrän niin teollisuuden kuin myös palvelualan työpaikkoja Viroon. Vaikka suomalaisten työpaikkojen menettäminen on eri mittareilla arvioituna sekä yksilön että kansantalouden kannalta vahingollista, tulisi yrittäjien ja valtiovallan kyetä näkemään yhtä vuosineljännestä pidemmälle.

 

Yhdistämällä suomalaiset innovaatiot ja vakaa yritystoiminnan osaaminen Viron kilpailukykyisiin työvoimakustannuksiin voidaan saavuttaa uusia menestystarinoita. Näiden tarinoiden synnyttämiseen tarvitaan paitsi yrityskentän avarakatseisuutta myös suomalaisten päätöksentekijöiden tukea. Luomalla siltoja suomalaisen ja virolaisen liiketoiminnan välille luodaan edellytykset molempia maita hyödyttävälle talouskasvulle. Yhteisellä kasvulla syntyy yhteistä hyvinvointia, kummallekin puolelle Suomenlahtea.

 

Julkaistu Uutispäivä Demarissa 24.2.2011